Puheen syvyystasot: Polskitaanko teidän työmaalla syvyystasojen pintavaahdossa?

Puheen syvyystasot työssä näkyvät pieninä merkkeinä, mutta ennenkaikkea ne tuntuvat. Kun haluat tutkia puheen syvyystasoja, ota ensimmäiseksi mittariksesi tunne.

”Työpäivä on alussa, kahvihuoneesta leijuu kahvin tuoksu. Kollega tulee töihin eilisen epäonnistumisen pilvi päänsä päällä. Sinä olet nukkunut hyvin, ehtinyt lukea aamun hesaria ja hyvin edenneen projektin dediskin lähestyy.

Kun istahdatte kollegan kanssa aamukahvin ääreen, hän kertoo eilisestä epäonnistumisestaan, manaa tapaansa toimia ja kaipaa tukea sille, että selviää tulevasta päivästään. Sympatiseeraatko kolhua saanutta kollegaa vanhempaa, vai ajatteletko, ettet halua kuulla asiasta, saatika olla myötätuntoinen asian kanssa?”

Väitän, että suhtautumisesi kollegaan riippuu siitä, kuinka läheisiä kollegoita olette ja millaisilla puheen syvyystasoilla olette aikaisemmin keskustelleet.

Puheen syvyystasot

Puheen syvyystasoja on viisi. Lähempänä ykköstasoa puhutaan yleisistä asioista, joissa on helppo pitää kasvonsa. Mitä syvemmällle puheen syvyystasoissa mennään, sitä epävarmemmalla pohjalla ollaan.  Vitostasolla puhutaan asioista syvältä työminästä ja se on osittain salattujenkin asioiden valtakuntaa.

TASO 1

Ensimmäisellä tasolla puhutaan säästä, maailman yleisistä tapahtumista ja saatetaan päivitellä aamun uutisia.  Puheen syvyystason ykköstaso on varattu tuntemattomille ja kaukaisemmille kollegoille. Se on taso, johon kykenemme kiireen ja kovan stressin aikana.

TASO 2

Toisella syvyystasolla puhutaan siitä, mitä työpaikan viimeisimmät uutiset meissä aiheuttavat.  Silloin aamukahvikeskustelussa saattaa ilmetä myös mielipiteitä. Kakkostasolla voimme pyytää apuja vaikkapa jossain teknisessä asiassa, mitä emme vielä osaa. Ykkös- ja kakkostaso on turvallinen taso työpaikan yleisissä keskusteluissa, ns. perusasioita hoitaessa ja esimerkiksi isoissa palavereissa. Ykkös-ja kakkostaso on puheen pintavaahdossa polskimista.

TASO 3

Puheen kolmannella tasolla voidaan havaita inhimillisyyden pilkahduksia asioiden takana. Silloin läheinen kollega voi aamukahvin aikana kertoa sinulle siitä, kuinka epäonnistuneena projektinvetäjänä hän itseään pitää eilisen mahalaskun myötä.  Erityisesti pomon kanssa käyty kolmostason keskustelu antaa meille molemminpuolista tunnetta omasta merkityksellisyydestämme.

Kolmostasolla pyydämme apuja työminän sille osalle, joka on epävarma omasta osaamisestaan. Mitä epävarmempi olo omalla työminällä on, sitä enemmän apuja haluamme läheiseltä kollegalta. Kun työpaikalla alkavat YT-neuvottelut, kaipaisimme puhetta ja ajatustenvaihtoa sekä kolmos- että nelostasolla. Jos tätä ei saada, epävarmuuden nostattama kiukku on takuuvarmaa.

TASO 4

Puheen neljännellä tasolla aamukahvipöydässä voidaan puhua itselle merkityksellisistä asioista, niistä sellaisista pienistä jutuista, josta näkee, että kollegasi luottaa sinuun ja uskaltaa asettautua haavoittuvaan asemaan kertoessaan sinulle töistään tai työ-minäänsä liittyvistä asioista.  Se voi olla syväluotaavampaa pohdintaa aikaisemmista  tapahtumista omien ajatusten kautta, työroolin epäselvyydestä aiheutuvan kitkan pohdintaa tai työpaikan vaihtamiseen liittyvien haasteiden avaamista. Jos pomon kanssa pääsemme nelostason keskusteluun vaikkapa kehityskeskustelun aikana, koemme tulleemme oikeasti kuulluksi ja ymmärretyksi puolin ja toisin.

TASO 5

Työpaikoilla tavataan hyvin hyvin harvoin vitostason puhetta, koska tämä taso on varattu keskusteluille, jossa asuvat itsellekin salaiset asiat, ristiriitakohdat keskustelukumppaneiden välillä ja ennenkaikkea mahdollisuus tulla loukatuksi.  Ongelman tämä aiheuttaa mm. siinä, että arvoista keskustelu tapahtuu tasolla viisi. Kun organisaatiot eivät tajua tätä, jää yhteinen arvopuhe oikeasti puhumatta ja vahvistamme sitä, että arvo pelkkänä sanana pysyy kirosanana.

Kuva: Puheen syvyystasot taulukoituna.

Puheen syvyystasoissa polskiminen

Puheen syvyystasoon vaikuttaa tilanne missä keskustelukumppanisi kanssa olette. Puheen syvyystasoon vaikuttaa se, millainen on luottamus toistenne kanssa. Puheen syvyystasoja tutkiessa on hyvä huomata se, ettemme voi olla syvemmissä puheen tasoissa koko aikaa sen kuormittavuuden vuoksi, mutta jos työpaikalla ei ole lainkaan kolmos-ja nelostason puhetta, on se merkki jostain suuremmasta.

Puheen syvyystasojen tarkastelu on ehdottoman hyvä työkalu moneen tilanteeseen. Otetaan esimerkki: Työmaalla on jokin vaikea tilanne meneillään: Olet menossa keskustelemaan asiasta luotettavan kollegan tai läheisen pomon kanssa. Miltä kuulostaisi aloittaa keskustelu lauseella: Se, mitä kohta kerron, on minulle nelostason asiaa ja minua hirvittää aloittaa tämä keskustelu, mutta koen sen olevan pakollista tässä kohtaa. Voisitko sinä kuunnella tätä erityisellä herkkyydellä?”

Voisiko työsi vaikeat asian puheeksiottaminen muuttua helpommiksi tuon lauseen myötä?

Puheen syvyystasot voivat muuttua vaikeiden tilanteiden katalysoimana. Jokin työ-minää koskettava kriisi, yt-neuvottelut tai siviilielämää kohdannut koettelemus voivat syventää tapaamme keskustella. Tällöin on myös hyvä muistaa se, kuinka helposti syvyystaso menetetään, jos mitään syvien keskustelun aikana esiinnoussutta asiaa  käytetään koskaan lyöntiaseena toista vastaan.

Puheen syvyystasoissa on hyvä muistaa sekin, että mitä isompi ja itsellekin epämääräisempi asia, sitä enemmän aikaa ottaa päästä keskustelun äärelle. Siksi organisaation yleiseen keskustelukulttuuriin olisi varattava rakenteiden (palaverien, one-to onien yms.) kautta mahdollisuus sille, että puheen syvemmille tasoille olisi mahdollista päästä.

Tämän kirjoituksen myötä haluan toivottaa rikasta- eri puheen syvyystasoja- sisältävää työarkea sinne hyvä lukijani! <3

Tarja