Syntipukki työpaikalla
Syntipukki työpaikalla, löytyykö teidänkin työmaalta sellainen?
Puhukaamme tässä blogitekstissä erityisen herkullisesta -ja kovin inhimillisestä- aiheesta eli syntipukki-ilmiöstä.
Syntipukki-ilmiö on osa ryhmäilmiöitä. Ryhmäilmiöt kiinnostavat minua tavattoman paljon. Aikanani uudeksi pomoksi tullessani en ymmärtänyt näitä lainkaan ja voi niitä lukemattomia työpaikan solmuja, joihin itseni sen vuoksi laitoin. Tässä siis toisille mielen avaamiseksi ja ilmiöiden monimutkaisuutta avatakseni kirjoitus siitä, miten syntipukki-ilmiö on tuikitavallinen, mutta todella haastava tilanne johtaa ja kohdata. Syntipukki-ilmiötä tavataan kaikkialla, missä ihmisiä on niin monta, jotta ryhmä muodostuu.
3 konstia havaita syntipukki-ilmiö
- Joku aikaisemmin organisaatiossa ollut työntekijä on YKSIN syypää tämänhetkiseen huonoon tilanteeseen
- Joku tiimin yksittäisistä jäsenistä on syypää kaikkiin tiimissä esiintyviin ongelmiin
- Joku kantaa vastuun virheistä, jotka eivät ole hänen omansa
Ah. Jokaisessa suvussa lienee epäsuosittu henkilö, jonka päälle on näppärää kaataa omat sellaiset puolet, joita itsessä ei haluta nähdä. Sama ilmiö toistuu työpaikoilla, koulussa, harrastusjoukkueissa, siis kaikkialla, missä ihmiset muodostavat ryhmän.
Vaarallista tästä tulee siksi, että A) tämä on kyseiselle syntipukin viittaa kantaneelle todella raskasta. Ajattele, olisit vastuussa kaikkien pahasta olosta ja usein minimaalisin vaikutusmahdollisuuksin. Ja B) tiimi jumahtaa juuri siihen ei tiedostamattomaan toimintaan, joka aiheuttaa meille hyvin yleistä työpahoinvointia.
Työnohjauksessa tapaan usein tiimejä, joissa syntipukki-ilmiö on voimissaan. Syntipukki voi olla jo työpaikasta lähtenyt tai edelleen työyhteisön jäsen. Usein syntipukki alkaa toteuttaa tiimin häneen tiedostamattomasti siirrettyjä piirteitä ja ns. hyvästäkin tyypistä voi aikaa myöden tulla mikromanageeraava kusipää. Sitä saa, mitä tilaa- vanhan kansan viisaus- alkaa toteuttaa itseään.
Miten tilanteeseen voi puuttua?
Kuinka usein minua kontaktoidaankaan siinä vaiheessa, kun ongelmat työpaikalla jatkuvat, vaikka syntipukiksi leimattu onkin jo organisaatiosta lähtenyt.
Tällöin on erilaisia tapoja edetä ryhmän kypsyyden perusteella: Pidämme tunnekuorman purkua niin kauan, että omat loukkaantumiset tulevat näkyville ja ne voidaan kokea uudestaan. Tämä ottaa usein useammankin kerran ja on kokijoiden mukaan henkisesti voimaannuttavaa. Kunhan tunnekuorma on purettu, on mahdollista lähteä pureutumaan ilmiöön ryhmän itsensä kanssa. Käsittelemme sitä, miten ilmiö muodostuu. Mitkä tekijät sihen ajavat. Miten minä voin omalta osaltani estää, etten ole osana ruokkimassa asian heikentymistä. Mikä varjo minussa ei saa tulla näkyväksi? Minkä tunteen minä mielelläni ulkoistan? Minkä oman epävarmuuteni siirrän syrjään? Kun näitä teemoja on käsitelty ja asioita sisäistetty, alamme kulkea kohti sitä polkua, mitä tehdä seuraavan kerran, kun huomaa alkavansa ulkoistaa omia tuntemuksiaan.
Miten estää syntipukki-ilmiötä roihahtamasta liekkeihin?
Syntipukeiksi ei synnytä. Syntipukit luodaan jokaisessa ryhmässä ja syntipukin roolin ottaa usein ihminen, joka hieman poikkeaa ryhmän keskiarvoista. Tunnettua on, että suvun syntipukista tulee helposti myös työyhteisön syntipukki, koska rooli on entuudestaan tuttu. Onneksi, viisaat syntipukit hakevat apua ja pääsevät näkemään ilmiötä itsensä ulkopuolelta ja samalla oppivat siivun itsestään, omien rajojen pidostaan kuin ryhmäilmiöistä niiden dynamiikan takana.
Syntipukki-ilmiön syntyminen on estettävissä muutamalla rohkeutta vaativalla konstilla:
- Ryhmän pelisäännöistä, myös niistä puhumattomista, puhutaan avoimesti
- Annetaan palautetta kollegalta toiselle ja seläntakanapuhumiselle on nollatoleranssi
Eli suomeksi, hakeudutaan kollegan kanssa yhteyteen silloin, kun jokin loukkaukselta tuntuva asia on jäänyt hiertämään ja kysytään avoimesti: Mitä meinasit, kun sanoit niin ja niin?
- Itsereflektoidaan omia tuntemuksia ja erityisesti tilanteita, jossa huomataan siirtävämme vastuuta tuntemuksista toisten kollegoiden/pomon päälle
Äitivainaan lempisanontoja oli: ” Ryhmässä tyhmyys tiivistyy” ja voin lauseen työnohjaajanakin allekirjoittaa. Syntipukki-ilmiö on osa ryhmäilmiöitä ja ne tekevät työpaikoistamme melkoista kuraaa, jos kuvittelemme olevamme niiden yläpuolella tai emme tunne niiden systeemista mallia. Toisaalta, ryhmäilmiöt voivat tehdä meistä timanttisia, jos osaamme hieman katsoa niiden taakse ja tehdä toimia, jotka heikentävät negatiivisten ryhmäilmiöiden seurauksia.
Lisää työpaikkakiusaamisesta voit kuunnella Turvallinen Tila-podcastista täältä.
Yksi kaikkien ryhmäilmiöiden seuraus on tunne, että ei ole olevinaan tapahtunut mitään, mutta jotain outoa tässä tilanteessa kuitenkin on. Jos teillä on päällä tällainen tilanne, ota yhteyttä. Osaan auttaa.
Lähde: https://duunitori.fi/tyoelama/henkinen-vakivalta-tyopaikalla (luettu 9.6.2023)
Suvi Skarpin väitöskirja: Kiusaamisen kaikuja. https://trepo.tuni.fi/handle/10024/146977 (luettu 9.1.2024)